Julkaisupaikkoja

  • perinteinen painettu ja sähköinen media (sanoma- ja aikakauslehdet, televisio ja radio)
  • sisällöntuotanto- ja julkaisemispalvelut (blogit, vlogit ja podcastit)  
  • verkkomedia ja perinteisen median verkkosivustot sekä niiden jakamis- ja kommenttipalstat
  • keskustelupalstat (Vauva.fi, Suomi24)
  • sisällönjakopalvelut (Flickr, Youtube jne)
  • sosiaaliset verkostopalvelut (LinkedIn, Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat, Whatsapp)
  • yhteisötuotantoalustat (Wikipedia)
  • yhteistyöskentelyalustat (Slideshare, Doodle, Teams).
  • yhteisöjen omat kanavat (intranetit, Wilma)
  • paikalliskanavat (Jodel)
  • sähköposti
  • puhelin ja tekstiviestit
  • vertaisarviointipalvelut (Tripadvisor)

Kaikilla kanavilla on oma toimintalogiikkansa. Osa niistä on hitaita (painettu media), osa nopeita (Twitter). Osassa sisältö säilyy pitkään (verkon uutissivustot), osassa katoaa pian (Snapchat). Toisissa voi käydä pidempiä keskusteluja (Facebook), toisissa viestintä perustuu pitkälti kuviin (Instagram). Joissakin keskustelut ovat etupäässä yksityisiä (puhelin), joissakin täysin avoimia (perinteinen media).

JSN:n jäsen? Jos julkaisu, kuten painettu lehti tai verkkomedia jakamis- ja kommentointiosastoineen on Julkisen sanan neuvoston jäsen, se on sitoutunut noudattamaan neuvoston perussopimusta eli se noudattaa hyviä vastine- ja moderointikäytäntöjä eikä salli eikä edistä vihapuhetta. Yleisö luottaa neuvoston jäsenmedioihin, mutta toisaalta vihaviestintä on erityisen vahingollista, jos se syystä tai toisesta yltää arvostettuihin julkaisuihin.

Valemediat. On myös julkaisuja, joita kutsutaan sellaisilla vakiintumattomilla termeillä ja käsitteillä kuin vaihtoehtoisen totuuden media, valemedia, vastamedia, vaihtoehtomedia tai epämedia. Ne ovat tyypillisesti medioita, jotka eivät ole sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston perussopimukseen, eikä niillä yleensä ole nimettyä vastaavaa päätoimittajaa. Niiltä lähtöisin olevan vihaviestinnän katkaisemiseen voi olla vaikea löytää muita keinoja kuin rikosilmoitus.

Journalistisen sisällönnöntuotannon lisäksi kuka tahansa voi julkaista blogeja, vlogeja ja podcasteja, esimerkiksi erilaisten sisällönjakopalveluiden (Flickr, YouTube jne.) kautta.

Nimetön häiritsijä. Monissa kanavissa on mahdollista esiintyä nimettömänä tai nimimerkin takana. Monilla keskustelupalstoilla kuitenkin edellytetään joko rekisteröitymistä tai profiilia, jossa on esillä kasvokuva ja koko nimi. Osa vihaviestijöistä tosin kiertää vaatimukset käyttämällä valeprofiileja, joita voi yhdellä keskustelijalla olla useita. On arvioitu, että vihapuhetta ylläpitävien joukko on Suomessa melko pieni mutta kovaääninen, ja monien profiilien taakse kätkeytyy melko harvalukuinen ja organisoitumaton joukko.